keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Desucon Frostbite: Minä, kahden päivän ansa!

Morrroooooooooooo!

Vuosi on vaihtunut ja toivotankin uudet vuodet, jos en sitä ole vielä tehnyt. Hyvät uudet vuodet. Asiaan. Desucon Frostbite teki neitsytmatkansa(?) viime viikonloppuna, ja vaikka minulla ei alunperin ollut mitään kiinnostusta tai aikomusta lähteä kyseiseen tapahtumaan, vei tieni silti sinne. Kiitos menee OF'lle ja Desuconille itselleen. Pakkasenpurema oli mukava monilta osin.

Matkaa teimme autolla, mikä iteäni hieman hirvitti, koska yleensä voin pitkillä automatkoilla todella pahoin tai olen kaameassa lääketokkurassa. Kuitenkin matkanteko onnistui kohtuu huoletta ja olin kanttuvei vain satunnaisesti. Syynä luultavasti kohtuu hysterinen matkaseura.

Sain leikkiä maskottia Frosti-chanin rinnalla!
Suurimman osan ajastani conissa istuin OF'n pöydän takana ja edustin yhdistyksen uusia jäseniä. Jokusen ohjelman kerkesin käydä katsomassa, ja ne olivat: Yuri- ja EuroCosplay-luennon sekä CosplayTuomari-paneelin. Esityspajan suuntaan oltiin minua tökkimässä aika lailla, mutta itse en nähnyt sitä minulle tarkoitetuksi ohjelmanumeroksi, joten jätin väliin. Onneksi pöydän luo ajauti aina välillä joku, jonka kanssa oli mukava rupatella sitä sun tätä, ettei ihan epäsosiaaliseksi tämäkään tapahtuma mennyt.

Yuri-luento osoittautui minulle itselleni tilaisuudeksi kerätä nippelitietoa aiheesta. Vaikka en suuri kyseisen tyylilajin kuluttaja ole, on tullut jotain yuri-sarjoja katsottua ja luettua. En kuitenkaan mitään maailmaani mullistavaa saanut siitä revittyä. Hieman samoissa puitteissa mentiin EuroCosplay-luennon parissa. EuroCosplay aiheena oli kuitenkin minulle se mielenkiintoisempi, joten osasin viihtyä, vaikka juurikaan uutta asiaa ei tullut esille. Tässä nyt pohtimaan, josko sitä itsekkin kehtaisi osallistua kyseiseen mittelöön...

Tuomari-paneeli oli kultaa. Hyvin monet siellä käsitellyt asiat ovat minua askarruttaneet useaan otteeseen. Yleisön aktiivisuus oli myös hyvin mukava juttu ja ehkä jollain tapaa onnistui hälventämään tuomareiden ja kisaajien välistä seinää entisestään. Tilaisuuden tullessa en osannut pitää suutani kiinni, joten oli pakko ottaa osaa keskusteluun. Ylläripylläri täytyi vähän nuuskia oman reiirin kulmilta ja kysellä jotakin tuomareiden suhtautumisesta esiintymiseen. Olisi niin poltellut jäädä luennon jälkeen vielä tenttaamaan monesta aiheesta, mutta muu OF-seurueemme odotteli jo kotiin lähtöä emmekä halunneet viivytellä. Ehkä joskus tulevaisuudessa...

Hall Cosplay oli taas se ohjelma, joka minun piti mennä katsomaan, mutta kerta kutsu Frosti-chanin suosikkeihin tuli, en mennyt kieltäytymään. Tämä tuli taas ihan puun takaa ja olinkin koko jutun kanssa aluksi ihan hämilläni. Mitä piti tehdä? Mihin piti mennä? Missä piti milloin olla? No, onneksi homma lutviutui ja löysin tieni woodin avustuksella takahuoneeseen ja sieltä lopulta lavalle.

Vatsanpohjaa kutkutti, kun pääsin pitkästä aikaa lavalle pyörähtämään. Kesän jälkeen jäänyt tuo esiintyminen vähän vähälle. Olin niin innoissani, että oikeasti tärisin ennen kun astelin lavalle. Tiesin, etten tule pärjäämään kisassa, koska voittaja valittiin yleisöäänestyksellä, eikä hahmoni ollut kovin tunnettu. Mariya on kuitenkin sellainen hahmo, joka voi viihdyttää niitä, jotka hänet oikeasti tietävät. Sainkin suurta tyydytystä siitä pienestä tietävästä hyminästä, joka yleisöstä lähti, kun hameen helmaa nosti vaarallisen korkealle. Mariya on vaan <3 Puvusta tulossa kuvia myöhemmin. Odottelen myös videomateriaalia kisasta, koska haluan tietää kuinka näkyvästi meinasin kaatua lavalla.

Erään uuden asian koin Frostbitessa. Se ei varsinaisesti liity tapahtumaan mitenkään, mutta sattuipa kuitenkin. Tämä oli ehkä ensimmäinen tapahtuma, jossa syöminen jäi aivan liian vähälle. Aamupala ei ollut kummoinen lauantai aamuna, kun sen söin. Sunnuntaina sitä ei ollut ja päiväsaikaan en suuhui juuri mitään laittanut. Meinasi päässä heittää, ja tästä lähin yritänkin muistaa ja jaksaa syödä tapahtumissa paremmin, vaikka miten kiire olisi.

Nykyään enää harvemmin ostan tapahtumista mitään, mutta nyt mukaani tarttui uusi perheen jäsen <3 Figuureita ei ole tullut ostettuakaan pitkiin aikoihin.

Minulla uusi rakas<3
Näin lopuksi haluan kiittää vielä kahta ihmistä, jotka tekivät Frostbitesta minulle itselleni jotain aivan ainutlaatuista!
Jareth ja Sarah!
Ette voikkaan uskoa, miten onnelliseksi nämä kaksi pukua minut tekivät. Katsoin hiljattain Labyrinth-elokuan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun olen sen joskus ikkupikkuriikkisenä Fukkana nähnyt. LOVE IT! Siinä vain oli jotain, joka vei minut mukanaan. Näiden kahden tyypin näkeminen oli melkolailla samanlainen kokemus, joten kiitos tästä ihan hirveästi!

Frosti oli minun puolestani tässä ja Fuu kiittää!

PS: Kuvat on sitten nyysitty OF-blogista, koska oma kamerani oli hyvin vähälä käytöllä. Mariyaa yritän kuvauttaa vielä lisää täällä kotopuolessa.